En välttämättä kirjoita tätä blogia ihan niin päiväkirjanomaisesti kuin nettipäiväkirjoja yleensä. Luulisin. Sitä varten tämän ainakin loin, jotta voisin hakkeloida ajatuksiani tehokkaammin ja haravoida löydökset tiheämmällä kammalla. Vähän vähemmän päivän tapahtumien raportointia ja enemmän niiden reflektointia. Joten tälle yksittäiselle sivulle ajattelin sitten lyödä vähän tietoa itsestäni. Jottei tästä kuitenkaan tulisi ihan liian kyselymäinen, otan tämänkin vähän pidemmäksi projektiksi. Nappasin jonkun muun sivulta 31 päivän kysymykset -meemin ja kirjoittelen tälle sivulle vastauksiani sitä mukaan kun niitä kirjoitella jaksan. En edes viitsi yrittää kirjoittaa yhtä vastausta per päivä, koska tiedän ettei minusta sellaiseen säännöllisyyteen ole. Mutta tässä kuitenkin kysymykset, vastaukset tulevat sitten kun joudan ne kirjoittaa.

Päivä 1 - Esittele itsesi

Esittele itsesi, kerro itsestäsi jotain, kuka sinä olet? Periaattessa helppo aihe kenelle tahansa, jokainenhan on oman itsensä ekspertti. Jotenkin kummassa sitä kuitenkin on aina niin vaikea lähteä itseään määrittelemään kun joku vartavasten kysyy. Huomaamattaan tulee itselleenkin paljastaneeksi tiettyjä seikkoja siitä, miten itsensä näkee suhteessa maailmaan.

Kuka minä sitten olen?

Lähdenkö määrittämään itseäni sukupuoleni mukaan? Teen heti selvän kahtiajaon ja liitän itseeni sukupuolistereotypioiden mukanaan tuomat piirteet. Olen nainen. Siis turhamainen, lempeä, katala, äidillinen, julma, rahanahne, pehmeä, vaikea, miehenkipeä, syöjätär, ripustautuva, kateellinen, hömppä? Kävelevä ristiriita. 

Vai lähtisinkö liikkeelle iästäni? Kaksikymmentä ja rapiat päälle. Ihan kohta paukkuu neljännesvuosisata. Parhaat vuoteni sumussa ohittanut, rapistunutta keski-ikää kohti nopeasti etenevä. Paljon pitäisi olla jo suoritettuna ja perhekin aluillaan. Opiskelijakämppä ja opintolaina ei tee vaikutusta keneenkään.

Jos kuitenkin aloittaisin siitä mitä teen. Siis opiskelen. Käyn ammattikorkeakoululla silloin tällöin, yritän pärjätä. Koitan päästä läpi kursseista, vastata odotuksia. Etsiä harjoittelupaikkaa ja pysyä hengissä ja jutuissa mukana. Välillä koen olevani täysin väärällä alalla, toisinaan kipinä taas iskee. Muistan miksi aikanaan tälle alalle hakeuduin, kaikkien niiden virheammuntojen jälkeen. Ehkä kuitenkin paras vaihtoehto kaikista niistä mitä olen kokeillut. Tyhjää parempi.

Olen muuttanut monta kertaa vanhempieni kodin jätettyäni. Nyt olen pari vuotta ollut aloillani. Koulu ankkuroi, omalta osaltaan myös parisuhde. Vihdoinkin osui kohdalle jotain mistä haluan tehdä pysyvää. Ei ole tarvetta paeta taas. Tähän saakka muuttaminen on aina ollut vastaus kun elämä ei miellytä ja jotain uutta ja erilaista alkaa kaipaamaan. Pakoon ongelmia, vaikka ne seuraavatkin aina väistämättä pään sisällä mukana.

Viihdyn omissa oloissani, rauhassa. Tykkään tylsistä asioista. Katselen elokuvia, luen kirjoja, kuuntelen musiikkia. Makaan sohvalla käpertyneenä vilttiin tai siihen tärkeään ihmiseen. Laitan ruokaa ja leivon yhdessä tai yksin. Nautin elämästä ja olosta ja koitan olla murehtimatta, vaikka arkitodellisuus välillä painaakin liikaa hartioilla. Raha, tuo ikuinen murheenkryyni.

Millainen olen sitten ihmisenä? Tähän pitäisi varmaankin vastata jonkun muun, sillä oman itsensä suhteen on lähes mahdotonta olla objektiivinen. Voin toki kuitenkin yrittää. 

Itsepäinen olen ainakin. Haluan osata asiat hyvin ja olla oikeassa. Pidän väittelemisestä mutta inhoan riitelyä. Vihaan sitä, jos minulle huudetaan. En halua olla paikalla edes muiden tapellessa. Asiat pitää voida puhua selväksi järkevästi ja kypsästi. En pidä myöskään väenpaljouksista tai uusista tilanteista. Jos joudun menemään juhliin, joissa en tunne ketään muuta kuin isännän, jätän koko juhlat todennäköisesti väliin. Olen siis pelkuri. Pidän kuitenkin keskustelemisesta ja olen hyvä kuuntelija. En vuoda muiden juttuja jos minun jotain halutaan salassa pitävän enkä valehtele, vaikka se asioita helpottaisikin. Kanssani helposti huomaa, että jos ei halua rehellistä vastausta, ei sitä myöskään kannata pyytää.

Kaikenkaikkiaan olen melko tavallinen nuori aikuinen. Olen analyyttinen ja introspektiivinen, enkä halua loukata ketään. Olen idealisti ja haluaisin maailman jossa kaikki tulisivat keskenään toimeen, en pidä draamasta. Olen siis tylsä. Mutta nautin elämästäni, ja niin kauan kuin muut eivät teoillaan ja valinnoillaan muita vahingoita, saavat hekin nauttia omastaan. Vaikka valintansa olisivatkin päinvastaisia kuin omani.

Peace, love and understanding <4

8. toukokuuta 2011

Päivä 2 – Ensimmäinen rakkaus
Päivä 3 – Minun vanhempani
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskontoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Ensi suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen...
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31 – Viimeinen hetki